Joukkoliikenneuudistus on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke

[Teksti julkaistu Turun Sanomissa 14.5.2020]

Allekirjoittaneen ja Remo Ronkaisen julkaisema kirjoitus (TS 26.4.) on herättänyt kiitettävästi kannanottoja.

Antti Palomäen (TS 3.5.) mukaan kirjoituksemme oli ylioptimistinen raitiotietä ihannoiva tekele. Raide-euforian sijaan perustelimme kuitenkin kantaamme kiihkottomasti selvityksiin ja tutkimuksiin nojaavilla todisteilla, joista yhtäkään Palomäki ei kumonnut.

Lisäksi hän epäili esittämiämme väestöennusteita vedoten epävarmaan tulevaisuuteen. Kirjoittaja on toki oikeassa siinä, ettei mikään ennuste ole täysin varma. Päätöksissä on kuitenkin nojattava luotettavimmilta vaikuttaviin ennusteisiin. Turun kasvukehitystä tukee useampi aihetta käsitellyt selvitys, joten kasvua on turvallista käyttää yhtenä päätöksenteon perusteena.

Muissa kannanotoissa esitettyihin raitiotien vastaisiin väitteisiin, kuten raiteiden joustamattomuuteen tai raitiotiestä aiheutuviin liikenneruuhkiin vetoaminen osoittaa taas tietämyksen sijaan ennemminkin tietämättömyyttä Turun uudistuksen luonteesta ja toteutuksesta.

Yksittäisten argumenttien sijaan keskustelu kulminoituu lopulta siihen, pidämmekö uudistusta pelkkänä liikennemuodon valintana vai laajempana kaupunkikehityshankkeena. Moni kannattaa edellistä kantaa, mutta mielestäni perusteet jälkimmäisen puolesta ovat vahvemmat.

Olemme valitsemassa Turulle sen kaduilla jatkuvasti liikkuvaa ja kaikille näkyvää julkisen liikenteen muotoa. Päädymme sitten kiskoihin tai kumipyöriin, uudistus tulee muuttamaan kaupunkimme näkymää ja olemusta niin käytännössä kuin mielikuvien tasolla.

Tutkimusten mukaan joukkoliikenteen toimivuus vaikuttaa siihen kokonaiskuvaan, jonka kaupunkia läheltä ja etäältä katsova muodostaa. Vaikka imagon arvoa onkin vaikeaa suoraan mitata ja siten helppoa kritisoida, sen merkitys on suuri. Se korostuu erityisesti ihmisten pohtiessa asuinpaikkaansa ja yritysten konttoreidensa sijaintia sekä investointiensa kohteita.

Lisäksi uudistuksen vaikutukset asuntojen arvoon, rakentamiseen ja julkisen liikenteen käyttäjämääriin on valtaosassa tutkimuksia havaittu positiivisiksi.

Perustelut sen puolesta, että joukkoliikenneuudistus tulisi nähdä kaupunkikehityshankkeena, ovat siis vahvat. Kehityshankkeena raitiotie on kaupungille selvästi superbussia vahvempi vaihtoehto, kuten esimerkiksi Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksessakin todetaan.

Uudistuksesta kehityshankkeena puhuminen ei kuitenkaan tarkoita taloudellisen puolen laiminlyöntiä. Hankkeen monista vaikutuksista puhuttaessa pyritään sen sijaan osoittamaan, että alkuinvestointia on mahdollista kompensoida muilla hyödyillä.

On toki ymmärrettävää, että raitiotien pitkäaikaiset positiiviset vaikutukset voivat kuulostaa kaukaiselta toiveajattelulta. Konkreettisempi lähes 300 miljoonan euron alkuinvestointi Turun tukalassa taloustilanteessa huolettaa monia.

Turun talous vaatii jatkossa niin sopeuttamistoimenpiteitä kuin harkittua ja viisasta käyttötalouden kohdennusta. Tämän lisäksi Turun kaupungilta on löydyttävä rohkeutta myös investoida. Investoinnit laskusuhdanteessa ovat suositeltavia, sillä niillä luodaan työpaikkoja ja verotuloja sekä vähennetään sosiaalipuolen kuluja. Ilman viisaita investointeja kaupunkimme näivettyy.

Oleellista on siivilöidä joukosta ne investoinnit, jotka hyödyttävät kaupunkia mahdollisimman laajamittaisesti. Raitiotie vaikutuksineen täyttää nämä vaatimukset. Siihen tulokseen ovat päätyneet myös useat Turun kokoluokkaa olevat tai pienemmät kaupungit Euroopassa.

Ennen toteuttamispäätöstä hankkeen rahoituksen tulee kuitenkin olla selkeästi ja kestävästi suunniteltu. Hankkeeseen saatavan valtiontuen lisäksi on selvitettävä mahdollisuutta lainatukeen esimerkiksi useita raidehankkeita Euroopassa tukeneelta Euroopan investointipankilta.

Turun joukkoliikenneuudistus on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, jonka vaihtoehdoista raitiotie on vahvempi.

Toisin kuin Jouko Heyno kirjoituksessaan (TS 29.4.) sanailee, nuorempi polvi vaivautuu yhä selvittämään ja perustelemaan oman kantansa. Mikäli asiasta on eri mieltä, tulee oman kantansa tueksi kyetä tarjoamaan vahvoja perusteita.

Toivon, että asiallinen ja perusteltu keskustelu aiheesta jatkuu jatkossakin, kunnes valtuuston nuijan kopautus sen muutaman vuoden päästä päättää. Sen jälkeen demokraattisesti syntynyttä päätöstä on syytä itse kunkin kunnioittaa.

Tommi Terä

Varsinais-Suomen Kd Nuorten varapuheenjohtaja