[Teksti julkaistu Turun Sanomissa 26.4.2020]
Turun kaupunginvaltuusto teki 20.4. päätöksen Turun raitiotien jatkovalmistelusta. Mielestämme tehty päätös on kannatettava. Valtuustossa kuultiin useita perusteltuja puheenvuoroja myös sen puolesta, että raitiotietä ei pitäisi rakentaa. Turun taloustilanne on kenties vahvin argumentti raitiotietä vastaan.
Raitiotien alkuinvestointi on kieltämättä suuri. Siihen on kuitenkin saatavilla valtionavustusta kolmanneksen verran. Muutenkaan raitiotietä ei tulisi nähdä pelkkänä menoeränä, vaan on perusteltua pitää sitä kaupunkia kokonaisvaltaisesti kehittävänä investointina.
Ensinnäkin, vaikka VTT:n arvio raitiotien positiivisista taloudellisista vaikutuksista vaikuttaakin hieman optimistiselta, on samankaltaisia tuloksia ratikan taloudellisista vaikutuksista saatu muissakin vastaavissa selvityksissä. Raitiotien vaihtoehtona tarjotun superbussin suhteen tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Superbussit ovat osoittautuneet useassa eurooppalaisessa kaupungissa luvattua heikommiksi niin matkustusmukavuutensa, kustannuksiensa kuin kaluston teknisen kestävyydenkin suhteen.
Esimerkiksi Ranskassa Nancyn ja Caenin kaupungit ovat luopuneet ensin valitsemistaan superbusseista ja valinneet raitiotien niiden tilalle. Yhden vaihtoehdon sijaan nämä kaupungit maksoivat siis kahdesta. Tällaiseen Turulla ei ainakaan ole varaa.
Toiseksi raitiotien rakentamisella kyetään edistämään kasvua sekä kehittämään kokonaisvaltaisesti kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmää. Suunniteltujen raitiotielinjojen varrella asuu jo nyt kymmeniä tuhansia turkulaisia. Luku kasvaa entisestään, kun Kirstinpuiston, Linnakaupungin ja Tiedepuiston kokonaisuudet aikanaan valmistuvat.
Lisäksi on muistettava, että Turun väestönkasvun ennakoidaan tulevaisuudessa yleisestikin kiihtyvän. Tämänhetkisen ennusteen mukaan Turussa on vuonna 2040 asukkaita 236 500. Jotta Föli kykenee palvelemaan jatkossa tätä kasvavaa määrää turkulaisia nykyisen kaltaisella erinomaisella tasolla, vaatii se lisäpanostusta kapasiteettiinsa. Tulee myös huomioida, että tuleva uudistus ei palvele ainoastaan suoraan ratikan varrella asuvia turkulaisia, vaan toimiva joukkoliikennesysteemi palvelee koko kaupunkia.
Kolmanneksi raitiotie tarjoaa Turulle imagollista kasvojen kohotusta. Vaikka imagoarvoa on vaikea suoraan mitata, vaikuttavat mielikuvat kaupungista ihmisten halukkuuteen muuttaa tai yritysten haluun investoida kaupunkiin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 37 prosenttia suomalaisista voisi harkita muuttoa Tampereelle. Turun luku vastaavassa tutkimuksessa oli vain 23 prosenttia. Yhtä ainoaa syytä näille eroille ei toki ole, mutta kaupungin imagon arvoa eroissa ei tule vähätellä.
Raitiotien imagolliset vaikutukset kaupungille ovat kaikkien tutkimusten valossa erittäin positiiviset. Jos ja kun Turku haluaa jatkossakin olla yksi Suomen suurkaupungeista, olisi raitiotie yksi tätä tavoitetta suoraan tukeva investointi.
Turun tulee tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa sijoittaa hankkeisiin, jotka sekä parantavat kaupunkirakennetta että tuovat kaupungille lisäarvoa niin imagollisesti kuin taloudellisestikin. Ratikka täyttää nämä kriteerit.
Osa kysyy, onko Turulla varaa rakentaa ratikkaa. Me olemme sitä mieltä, että Turulla ei ole varaa olla rakentamatta sitä.
Remo Ronkainen
1. varavaltuutettu (kd)
Tommi Terä
Varsinais-Suomen Kd Nuorten varapuheenjohtaja