Tohtoripilotista kasvun siemenet

Edellisessä uutislehdessä käsittelimme Suomen talouspolitiikan suurta kuvaa ja korostimme suunnanmuutoksen tarvetta. Alijäämän taittamisen ohella tarvitsemme kasvua ja siihen johtavia toimia.

”Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan, vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja TKI-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa.”, kuten kansanedustaja Päivi Räsänen totesi tiistaisessa (21.10.2025) ryhmäpuheessaan.

Osaamisen varassa rakennamme työtä, hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) synnyttää uusia innovaatioita ja ratkaisuja sekä yrityksiä ja työpaikkoja. TKI-toiminnan taloudellinen potentiaali on suuri niin lisääntyvien verotulojen kuin vienninkin johdosta. Vastaavasti ilman vahvaa TKI-panostusta Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi hiipuisivat nopeasti.

Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä on linjattu, että T&K-työhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin 2024–2030 vuosittain yli 2 000. Vuonna 2022 tohtorintutkinnon Suomessa suoritti 1 623 henkilöä.

Vastatakseen tähän tarpeeseen hallitus käynnisti vuonna 2024 tohtoripilotti-hankkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti yliopistoille 255 miljoonaa euroa, jolla yliopistot kouluttavat vuoteen 2027 mennessä 1000 uutta tohtoria nykyisen koulutusmäärän lisäksi. Tavoitteena on vahvistaa osaamista ja vastata osaajapulaan.

Keskustelin kesän SuomiAreenassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen kanssa pilotin etenemisestä. Pilottiin silminnähden tyytyväinen Holopainen kertoi, että hanke on lähtenyt käyntiin erinomaisesti: 1000 tutkijapaikkaan tuli yli 10 000 hakemusta sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä osaajilta. Tutkijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on käynnistynyt vahvasti, mikä vauhdittaa ratkaisukeskeistä ja käytäntöön suuntautuvaa tutkimusta. Myös elinkeinoelämä on ollut pilottiin erittäin tyytyväinen.

Matka on kesken, mutta suunta on oikea

Niin eduskunnan täysistuntoja, valtakunnan medioita kuin sosiaalisen median kanavia seurattaessa yksi aihe nousee ylitse muiden: Suomen taloustilanne. Hallitusta arvostellaan niin sen toimista kuin toimettomuudestakin, ja usein unohtuu se, että kohta kaksi vuosikymmentä jatkunutta ongelmaa ei ratkaista yhdessä tai kahdessa vuodessa.

Faktat ovat karut ja kiistattomat. Suomen talous ei ole kasvanut pian 18 vuoteen. Bruttokansantuotteen kehitys on ollut maailman kymmenen heikoimman joukossa. Valtion velka on kasvanut vuodesta 2008 lähes 130 miljardilla eurolla — keskimäärin 7,2 miljardia euroa vuodessa. Samalla myös valtion korkomenot ovat nousseet. Tänä vuonna menot ovat jo 3,2 miljardia euroa ja vuosikymmenen loppuun mennessä niiden arvioidaan nousevan noin 5 miljardiin euroon.

Tilanteen vakavuudesta kertoo paljon myös se, että luottoluokittaja Fitch laski Suomen luottoluokitusta kolmanneksi korkeimpaan AA-luokkaan. Näin heikolla tasolla olemme olleet viimeksi vuonna 1996. Julkinen velkamme suhteessa bkt:hen on noussut huomattavasti, erityisesti verrattuna lähinaapureihimme. Olemme välttyneet EU:n ali-jäämämenettelyltä vain siksi, että hallituksen toimet on arvioitu riittävän uskottaviksi.

Lista taloustoimista sekä niiden painotus olisi varmasti hieman toisenlainen, jos vain KD saisi niistä päättää. Ja toki meidät kaikki kutsutaan tekemään hartiavoimin työtä sen eteen, että KD jatkaa kasvuaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kuitenkin siinä missä voimme kiistellä yksittäisistä taloustoimista, ei suuresta kuvasta pääse mihinkään: Suomen talouden suunta on käännettävä. Tämän tilannekuvan nykyiset hallituspuolueet ovat jakaneet alusta alkaen. Ja maamme tulevaisuuden vuoksi toivon jakavan koko loppukauden ajan.

Opposition hallitusta kohtaan osoittamaa kritiikkiä paljon huolestuttavampaa on nimittäin ollut opposition esittämät ratkaisut – tai oikeammin niiden puute. Kuten KD:n puheenjohtaja Sari Essayah puoluekokouksen poliittisessa tilannekatsauksessaan totesi, on “opposition tilannekuva taloudesta … edelleen hyvin hämärän peitossa.” Keskustan ja SDP:n sopeutusehdotukset ovat tarjonneet mustetta paperille, mutta eivät juuri muuta. Keskusta ei ottanut “kantaa tulevan vaalikauden sopeutustarpeen suuruuteen … lainkaan. SDP taas esittää sopeutustarpeen olevan vain noin puolet valtiovarainministeriön asiantuntijoiden kannasta, mikä johtaisi velkasuhteen kasvuun ja luottoluokituksen laskemiseen entisestään.” Vihervasemmiston ratkaisut nähtiin jo viime kaudella: velkaa ja veronkorotuksia. Mikäpä siinä on velkaa ottaa, kun sitä ei vasemmistoliiton mukaan tarvitse koskaan maksaa takaisin. Todellisuudessa tämä linja tietenkin vain kasvattaisi velkaamme ja korkomenojamme, laskisi luottoluokitustamme sekä syöksisi Suomen aina vain syvempään taloudelliseen ahdinkoon.

Suomen talouden haasteet ovat mittavat. Ratkaisuja ei löydy velalla eläen eikä todellisuutta kaunistellen. Nykyinen määrätietoinen sopeuttamisen ja velkaantumisen taittamisen linja ei ole helppo, mutta ainoa kestävä tie eteenpäin. Sen rinnalle tarvitaan toki myös kestävää talouskasvua. Ilman kasvua säästötoimet yksin eivät riitä turvaamaan hyvinvointia. Siksi on huolehdittava siitä, että Suomessa kannattaa investoida, yrittää ja työllistää.

Talouskasvu ei kuitenkaan ole yksin meidän toimista kiinni. Vientivetoisena maana katseet kääntyvät myös kansainväliseen tilanteeseen, ja toiveena olisikin, että maailmantilanne rauhoittuisi ja suhdanteet kääntyisivät. Esimerkiksi hallituksen vaikutuksiltaan jo yli 90 000 lisätyölliseen yltävien työllisyystoimien vaikutukset vaativat realisoituakseen yleisen taloustilanteen piristymistä.

Työ on joka tapauksessa aloitettu tällä kaudella. Sen on jatkuttava myös seuraavalla. Vain pitkäjänteisyydellä voimme palauttaa talouden tasapainon, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja varmistaa, että Suomi on tulevaisuudessakin menestyvä, vastuullinen ja turvallinen maa.