Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä on linjattu, että T&K-työhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin 2024–2030 vuosittain yli 2 000. Vuonna 2022 tohtorintutkinnon Suomessa suoritti 1 623 henkilöä.
Vastatakseen tähän tarpeeseen hallitus käynnisti vuonna 2024 tohtoripilotti-hankkeen.
Niin eduskunnan täysistuntoja, valtakunnan medioita kuin sosiaalisen median kanavia seurattaessa yksi aihe nousee ylitse muiden: Suomen taloustilanne. Hallitusta arvostellaan niin sen toimista kuin toimettomuudestakin, ja usein unohtuu se, että kohta kaksi vuosikymmentä jatkunutta ongelmaa ei ratkaista yhdessä tai kahdessa vuodessa.
Suomalaiset antoivat keväällä tuen julkisen talouden vahvistamiselle ja velkaantumisen pysäyttämiselle. Se on hyvinvointivaltion jatkumisen edellytys. Velkalaivan kääntäminen ei käy hetkessä ja sitä käännettäessä tosiasia on, että jaettavaa on aiempaa niukemmin. Vastuullinen politiikka on uskallusta tehdä myös vaikeita, mutta tarpeellisia päätöksiä. Ne ovat hyvinvointivaltion jatkumisen edellytys ja niillä turvataan tulevien sukupolvien Suomi.
Tulevan hallituksen on huolehdittava siitä, että Suomi etenee määrätietoisesti ja tehokkain toimin kohti sovittua T&K-rahoituksen neljän prosentin tavoitetta. Kestävä julkisen talouden tasapainottaminen vaatii menojen pienentämisen ja tulojen kasvattamisen lisäksi investointeja tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaltaisiin tulevaisuuden talouskasvun mahdollistaviin tekijöihin.
