Edellisessä uutislehdessä käsittelimme Suomen talouspolitiikan suurta kuvaa ja korostimme suunnanmuutoksen tarvetta. Alijäämän taittamisen ohella tarvitsemme kasvua ja siihen johtavia toimia.
”Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan, vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja TKI-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa.”, kuten kansanedustaja Päivi Räsänen totesi tiistaisessa (21.10.2025) ryhmäpuheessaan.
Osaamisen varassa rakennamme työtä, hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) synnyttää uusia innovaatioita ja ratkaisuja sekä yrityksiä ja työpaikkoja. TKI-toiminnan taloudellinen potentiaali on suuri niin lisääntyvien verotulojen kuin vienninkin johdosta. Vastaavasti ilman vahvaa TKI-panostusta Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi hiipuisivat nopeasti.
Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä on linjattu, että T&K-työhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin 2024–2030 vuosittain yli 2 000. Vuonna 2022 tohtorintutkinnon Suomessa suoritti 1 623 henkilöä.
Vastatakseen tähän tarpeeseen hallitus käynnisti vuonna 2024 tohtoripilotti-hankkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti yliopistoille 255 miljoonaa euroa, jolla yliopistot kouluttavat vuoteen 2027 mennessä 1000 uutta tohtoria nykyisen koulutusmäärän lisäksi. Tavoitteena on vahvistaa osaamista ja vastata osaajapulaan.
Keskustelin kesän SuomiAreenassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen kanssa pilotin etenemisestä. Pilottiin silminnähden tyytyväinen Holopainen kertoi, että hanke on lähtenyt käyntiin erinomaisesti: 1000 tutkijapaikkaan tuli yli 10 000 hakemusta sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä osaajilta. Tutkijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on käynnistynyt vahvasti, mikä vauhdittaa ratkaisukeskeistä ja käytäntöön suuntautuvaa tutkimusta. Myös elinkeinoelämä on ollut pilottiin erittäin tyytyväinen.
