[Vastine julkaistiin Turun Sanomissa 16.12.2023]

Olli Kangas jatkaa kirjoituksessaan (TS 7.12) tärkeää keskustelua kristillisdemokratiasta ottamalla kantaa allekirjoittaneen ja Katriina Hiippavuoren vastineeseen (TS 5.12.). Väitteestään huolimatta emme verhoutuneet “puolue- ja hallitusohjelman viikunan lehteen”. Kirjoittajan aiempi (TS 30.11.) ajatus kristillisdemokratiasta oli vain sen verran hapuileva, että aatetta oli syytä avata perusteellisemmin. KD:n edustama ja edistämä politiikka on jatkossakin löydettävissä puolueen ohjelmista ja kannanotoista, ei yksittäisistä kontekstistaan irrotetuista Raamatun jakeista.

“Hedelmistään puu tunnetaan”, Kangas toteaa. Olen samaa mieltä. Tulevan vuoden budjetista maksellaan velan korkomenoja yli 3 miljardia euroa. Velkaa on ensi vuoden lopussa 163 miljardia euroa. EU:n tavoitteen mukaan julkisen velan osuus BKT:sta tulisi olla alle 60 %, mutta Suomessa sen arvioidaan olevan jo 74 % (vrt. Ruotsi 33 %, Tanska 30 %). IMF:n ennusteen mukaan Suomen osuus kasvaa vuoteen 2028 mennessä yli 82 %:in. Samalla Suomi olisi Euroopan 7. velkaisin maa. Järjestelmä ei toimi ja suunnanmuutosta todella tarvitaan.

Suomalaiset antoivat keväällä tuen julkisen talouden vahvistamiselle ja velkaantumisen pysäyttämiselle. Se on hyvinvointivaltion jatkumisen edellytys. Velkalaivan kääntäminen ei käy hetkessä ja sitä käännettäessä tosiasia on, että jaettavaa on aiempaa niukemmin. Vastuullinen politiikka on uskallusta tehdä myös vaikeita, mutta tarpeellisia päätöksiä. Ne ovat hyvinvointivaltion jatkumisen edellytys ja niillä turvataan tulevien sukupolvien Suomi.

Kirjoittajan esille nostamat arviot sosiaaliturvaa koskevien muutosten vaikutuksista herättävät ymmärrettävästi huolta. Samalla arviot kuitenkin perkaavat keskeneräistä työtä vaillinaisin tiedoin. Ensinnäkin arvioihin sisältyy suuria epävarmuustekijöitä, jotka myös esityksissä todetaan. Toiseksi laskelmissa ei huomioida sosiaaliturvan uudistusten ja työllisyystoimien vaikutuksia. Esimerkiksi STM arvioi, että vuoden 2024 aikana voimaan tulevat työllisyystoimet vahvistavat työllisyyttä 60000 – 65000 työllisellä. Tämä lieventäisi ja kompensoisi sosiaaliturvaa koskevien muutosten vaikutuksia, kuten THL:kin johtopäätöksissään toteaa. Hallituksen kokonaistavoitteena kaudelleen on 100000 uutta työllistä, johon yllettäessä vaikutukset ovat luonnollisesti vielä suotuisammat.

Kolmanneksi, alempiin tulokymmenyksiin kuuluville maksetaan keskimäärin useampaa ja enemmän sosiaaliturvaa kuin ylempiin tulokymmenyksiin kuuluville. On varsin loogista, että laajemmin sosiaaliturvaa saavaan myös muutokset sosiaaliturvaan koskettavat laajemmin. Ylempiin tulokymmenyksiin kuuluvat osallistuvat hyvinvointivaltion ylläpitoon progressiivisen verotuksen myötä, joka on Suomessa huomattavasti muita Pohjoismaita kireämpää ja vain kiristynyt viimeisen 15 vuoden aikana .

Sosiaaliturvauudistuksen suhteen Kangas on oikeassa siinä, että KD:n esittämä Kannustava perusturva pohjaa Iso-Britannian Universal Credit -malliin, mutta erehtyy siinä, että KD kopioisi sen sellaisenaan. Mallia halutaan soveltaa suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi. Samaa on suositellut myös OECD. Nykyinen hallitus toteuttaakin uudistusta KD:n yhden yleistuen mallin mukaisena.

Iso-Britannian uudistuksen toimeenpanossa ilmeni joitain haasteita, mutta uudistus itsessään on ollut hyvä ja kirjoittajan mainitsemat ongelmat seurausta muista malliin liittymättömistä toimista. Iso-Britannian kehitys on toki yleisellä tasolla syytä ottaa huomioon, mutta uhkakuvilla maalailu ei ole tarpeen. Suomi ei ole Iso-Britannia, joten luonnollisesti tuleva uudistuskin eroaa saarivaltion toimista ja räätälöidään juuri meille sopivaksi.

Tommi Terä
KD:n puoluevaltuuston jäsen
Turun KD:n puheenjohtaja