Turun kaupunginvaltuusto (24.1.2022) otti tunteet kuumentaneen keskustelun jälkeen tuumaustauon Parkinkentän asemakaavaan. Kaava on alusta alkaen herättänyt vahvoja tunteita ja kannanottoja. Huoli etenkin Turun liikuntapalveluiden asemasta ja säilymisestä onkin ymmärrettävä ja kaiken keskustelun arvoinen.
Kaavaselostusta lukiessa käy kuitenkin selväksi, että nyt päätöksenteossa oleva kaava ja siihen liittyvät suunnitelmat huomioivat nämä huolet.
Tulevien aluevaltuustojen on aika ymmärtää nuorten mielenterveysongelmien vakavuus. Niiden on vastattava haasteeseen, joka niille kunnilta siirtyy. Haasteeseen, johon kunnat eivät ole kyenneet reagoimaan. Nuorten mielenterveysongelmat ja ratkaisut niihin ovat kenties suurin yksittäinen yhteiskuntamme tulevaisuutta määrittävä tekijä.
Jos kertoisin hoitomuodosta, joka tarjoaa monelle iäkkäälle tai vammautuneelle mahdollisuuden asua kotonaan turvallisesti pidempään, on merkityksellistä ja yhteiskuntamme arvojen mukaista työtä, säästää maamme hoitokustannuksista vuosittain yli kolme miljardia euroa (Keväjärvi ym. 2020) ja kykenee helpottamaan väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa hoitoalan painetta, tahtoisit kenties kuulla asiasta lisää.
Sari Anttila (ps) ja Alice Girs (ps) ottivat kirjoituksessaan (TS 15.12.2021) kriittisesti kantaa raitiotiehen. Kritiikin perusteluina esitetyt kolme argumenttia lepäävät kuitenkin Turun savipohjaakin pehmeämmällä perustalla.
Meidän on oltava yhtenäinen ja yhteistyötä tekevä, ei pirstaloitunut ja riitelevä maakunta. Meidän on ajateltava, ajettava ja rakennettava yhdessä pelkän oman kotikuntamme sijaan koko maakunnan etua sote-palvelujen ja pelastustoimen suhteen. Pidetään sote-uudistuksen suurissakin mullistuksissa koko maakunta mukana.
