Turun moskeijahankkeen jatkolle ei ole perusteita

[Julkaistu Turun Sanomissa 10.11.2026]

Turun Sanomat (5.11.) uutisoi Turkuun suunnitellun suurmoskeijan ja kulttuurikeskuksen rahoituksesta sekä kansainvälisestä arkkitehtuurikilpailusta. Toimittaja ei saanut hanketta vetävän säätiön puheenjohtajalta haastattelua useista yrityksistään huolimatta. Säätiön hallitus ilmoitti lopulta sähköpostitse, ettei se kommentoi hankkeen yksityiskohtia eikä anna haastatteluja.

Tässä olisi ollut tuhannen taalan paikka hälventää hankkeen ympärille syntynyttä epätietoisuutta. Sen sijaan saatiin vastaus, joka jätti olennaiset kysymykset auki ja vain vahvisti vaikutelmaa avoimuuden puutteesta.

Samalla säätiö arvostelee hankkeesta käytyä keskustelua "perusteettomien uhkakuvien luomisesta" ja "harhaanjohtavan tiedon levittämisestä". Mutta mikä hankkeen taustoista esitetyissä tiedoissa sitten on väärin? Jos virheitä on, ne pitää yksilöidä ja korjata. Säätiön puhe uhkakuvien luomisesta ja harhaanjohtamisesta ei vastaa rahoitusta ja yhteistyökumppaneita koskeviin kysymyksiin.

Se, etteivät tilinpäätökset erittele lahjoittajia tai varojen lähtömaita, pitää paikkansa. Rahoituksen alkuperää ja ehtoja ei ole avattu julkisesti.

Se, että hankkeen arkkitehtuurikilpailun järjesti AFAMA, jonka hallintoneuvostoa johtaa Saudi-Arabian kuninkaan poika, pitää paikkansa.

Se, että samassa neuvostossa istuu islamin kahden pyhimmän moskeijan uskonnollisia asioita johtava ja äärikonservatiivista salafismia julkisesti puolustanut henkilö, pitää paikkansa.

Sekin pitää paikkansa, ettei säätiön IKRE Müncheniltä saaman konsultoinnin sisältöä ole avattu.

Nämä tiedot sekä niistä nousevat huolet ja kysymykset ovat perusteltuja. Eivätkä ne katoa puhumalla uhkakuvista tai politisoinnista. Niihin vastaamalla säätiö voisi sen sijaan osoittaa käytännössä sitä avoimuutta, jota se kertoo pitävänsä toimintansa lähtökohtana.

TS:n jutussa saatiin myös uutta tietoa. Säätiön mukaan arkkitehtuurikilpailu ei edennyt toivotulla tavalla, ja nyt suunnittelua aiotaan jatkaa suomalaisten kanssa. AFAMA kuitenkin julisti kilpailun voittajan vielä syyskuussa. Tämä kuvio herättääkin vain uusia kysymyksiä.

On toki hyvä, jos yhteistyö AFAMAn kanssa on päättynyt. Samalla se ei kuitenkaan ratkaise hankkeen rahoituksen alkuperää ja ehtoja koskevia kysymyksiä.

Olen pyytänyt säätiöltä selvitystä rahoituksen alkuperästä, yhteistyökumppanien roolista ja keskuksen tulevasta toiminnasta. En valitettavasti ole saanut vastauksia. Turun Sanomien jutun perusteella tyhjentäviä vastauksia kysymyksiin ei ole aihetta odottaa ainakaan lähitulevaisuudessa.

Säätiö kuitenkin kerää rahaa ja suunnittelee suurta keskusta kaupungilta vuosikymmeniksi vuokratulle tontille. Sen rahoituksen ja sitoumusten pitää kestää julkinen tarkastelu. Kysymyksiä ei voi kuitata politisointina.

Viimeistään nyt hälytyskellojen pitäisi soida. Kaupungin on selvitettävä, mitä se voi tonttisopimuksen ja lain nojalla tehdä hankkeen pysäyttämiseksi. Näin tämä hanke ei voi jatkua.