[Kirjoitus julkaisu Turun Sanomissa 24.10.2026]
Kristillisten koulujen suosio on kasvanut, ja monin paikoin halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulupaikkoja. Esimerkiksi Espoossa kysyntä on niin suurta, että lapsia ilmoitetaan koulujonoon jo vauvaikäisinä. Suosio ei yllätä.
Kun olen kysellyt ystäviltäni, miksi he ovat valinneet lapsilleen kristillisen koulun, esiin ovat toistuvasti nousseet kestävä arvopohja, perinteiden kunnioittaminen, toimintakulttuurin selkeys ja turvallinen kasvuympäristö.
Mikä on Suvivirren asema? Voiko pääsiäiskonsertissa esittää Jeesuksesta kertovaa musiikkia? Voiko koululuokka osallistua barokkikonserttiin, jossa esitetään Händelin Messias-oratorio? Vastausten pitäisi tietenkin olla jokaiseen kysymykseen kyllä. Silti näistä on jouduttu julkisessa koulumaailmassa kiistelemään. Kristillisissä kouluissa linjanveto näissä kysymyksissä on selkeä, ja juuri tällainen selkeys on monelle vanhemmalle tärkeää.
Kristilliset koulut ovat opetuksen järjestämisluvan saaneita kouluja, joissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Näitä yksityisiä kouluja ei pidä nähdä julkisten koulujen kilpailijoina, vaan koulutarjontaa täydentävänä vaihtoehtona.
Kristilliseltä arvopohjalta ponnistava ja kulttuuriperintöä kunnioittava koulu vetoaa moniin omasta vakaumuksestaan riippumatta. Silti esimerkiksi Kouvolassa ja Seinäjoella pitkään tavoitellut opetuksen järjestämisluvat on evätty kaupunkien puoltavista kannoista huolimatta. Lupien epäämistä on perusteltu muun muassa oppilasikäluokkien vähenemisellä, vaikka vanhemmat ovat osoittaneet kiinnostusta kristillistä koulua kohtaan.
Kouvolassa onkin päädytty kotiopetukseen perustuvaan toimintaan, vaikka tavoitteena on perustaa varsinainen yksityinen koulu. Kotiopetuksesta käytävässä keskustelussa on tärkeää muistaa, etteivät kaikki kotikoulut ole samanlaisia. Mahdollisiin epäkohtiin on puututtava, mutta erilaisia kotikouluja ei pidä niputtaa yhteen eikä kotiopetusta sekoittaa järjestämisluvan saaneisiin kristillisiin kouluihin.
Myös Turkuun suunnitellaan kristillistä koulua. Luotan siihen, että Turun kaupunki tukee perheiden valinnanvapautta ja puoltaa kouluhanketta, kunhan sille on riittävästi kysyntää ja toiminnan järjestämiselle asianmukaiset edellytykset.
Kysynnän ja tarjonnan lain tulisi päteä tässäkin. Kun kysyntää kristilliselle koululle on ja luvan edellytykset täyttyvät, lupa tulee myös paikkakunnasta riippumatta myöntää.